Viimeistä viedään

Tänään on koettu monia viimeisiä juttuja: vika safka,vika raamis, vika jumis, vikat ulkoleikit jne. Nyt on menossa vika iltaohjelma ja taitaa kaikki olla hieman haikealla mielellä, vaikkakin mukavakin on kotia tulla.
Viikko on oikeastaan aika hyvän mittainen aika. Tuntuu, että jää kesken, mutta eipähän ala kyllästyttämään.
Tänään on käristelty makkarat notskilla. 100 makkaraa olivat keittäjät pakanneet eikä ihan kaikkia saatu tuhottua. Ihania, tunnelmallisia ilta-aurinkokuvia otettu laiturilla. Suru ei ole vielä pyrkinyt puseroon ja toivottavasti näin ei käykään. Hauskat, hyvät muistot kantavat vielä pitkään - valokuvista ja videopätkistä puhumattakaan!

nuorin, mutta ei hiljaisin

Leirimme nuorin jäsen, Matilda 1,2 vuotta on uinut kuin kala vedessä leirillämme. Alkujännityksen jälkeen Madde on reippaasti siirtynyt ryhmän mukana paikasta toiseen - jalat ovat vain menneet hieman kovempaa tahtia kuin muiden.
alkuleirin neiti Matilda oli selvästi iskenyt silmänsä Johannekseen. kovaa kamppailua ykkössijasta kävi Johannan rukoushelmet. Mutta nuorikin kyllästyy jos ei saa vastakaikua. Sillä Johanneksella oli selvästi enemmän muita intressejä kuin 1-vuotias tyttö. Näin ollen silmät kääntyivät Anttoniin ja tämä olikin hyvä valinta. Anton kun jaksaa irvistellä ja virnistellä.

Viime päivinä myös essin sinnikäs kiinnostus on tuonut tulosta. Kuvioihin on myös astunut tuuli ja Kristiina. Lapsen tavoin Matildasta on ihanaa mitä enemmän joukkoon mahtuu perässä kulkijoita ja kantelijoita - ainakin niitä, jotka kestää pientä ärinää, komentelua ja ärähtelyjä.
saa nähdä mitä viimeinen vuorokausi tuo  vielä neidin elämässä tullessaan.

tikkuinen tiistai

eilen oli muuten aika tavallinen ohjelma, mutta ulkoilussa ja leiriolympialaisissa pääsimme kokieilemaan uusia peljä. Ulkoilussa pelasimme tikkupeliä, jossa leirikeskuksen alueelta piti etsiä tikkuja, joilla sai karkkia. Pelissä piti olla nopea, jottei rosvo ehtinyt varastaa tikkuja. Palkintona oli lakuja, tikkareita ja karkkeja. Leiriolympialaisissa pelissä piti siirtää 4 karkkia pillien päällä, käyttäen vain pilliä.

Illalla vapaa-ajalla kokoonnuimme sohvahuoneeseen lauleskelemaan ja kuuntelemaan Akselin ihanaa soittoa ja laulua. Iltaohjelmassa saimme nauttia isosten loistavasta näytelmästä ja Jukan ja heidin hervottomasta Pikku Kakkos-sketsistä.
Päivän päätteeksi olimme iloisia ja väsyneitä.
terveisin johanna, akseli, Kristiina, Sanni ja Tuuli

Maanantai on toivoa täynnä

Aamulla herättiin, syötiin aamupala ja tetiin muut normaalit aamuhommat. Aamuhartauden jälkeen suunnittelimme jumalanpalvelusta. Oppitunnilla leikeltiin lehdistä kuvia ja yhdistettiin Jeesuksen päivät ihmisten vartaloihin. Toisella oppitunnilla kiersimme pisteissä, joissa piti auttaa pisteellä olevaa henkilöä (esim. masentunut, inkkari tms).

Päivän aikana näimme yllätysnäytelmiä mm. Jeesuksen vuorisaarnan korven keskellä, Johannes Kastajan ja aamuhartauden keskeytti paimen, joka ilmoitti Jeesuksen syntymän. Leikittiin ulkona. Iltaohjelmassa oli hyviä sketsejä ja kivoja leikkejä ja kaikilla oli hauskaa. Heidi piti koskettavan iltahartauden, jossa saatiin lohdutella.
Ruokalista: pihviä ja kermaperunoita ja jauhelihakeittoo

Pyhäaamun rauhaa

Sunnuntai oli kiireinen päivä eikä vapaa-aikaa juuri ollut. Iltapäivällä alkoi myös ukostaa ja säikäytti leirin tytöt.
Aamulla herättiin aikaisin isosten mahtavaan herätykseen ja syötiin maittava aamupala. Aamupäivän oppitunnilla käsiteltiin 10 käskyä sekä syntiä yleensä. Ulkona pelattiin the Peliä, jossa voittajaksi selviytyi paras, mahtavin, upein ja rakastettavin joukkue. (kirjoittava ryhmä, toim. huom.) Tämän jälkeen söimme lihakeittoa ja kävimme jumalanpalveluksessa, jossa Johannan ryhmä esitti hienon näytelmän.

Iltapäivän oppisessiossa jakaannuttiin kolmeen ryhmään, jotka kiersivät ohjaajalta toiselle. Ryhmissä pohdittiin moraalia ja arvoja. Myöhemmin puhuttiin myös ihmissuhteista ja isoset esittivät niihin liittyviä näytelmiä, joihin kommentoimalla sai karkkia.

Päivällisen jälkeen rauhoituttiin mediksessä ja mentiin selvittelemään perhe Virtasen suhdesotkuja ja sitä miten erilaisissa riidoissa pitäisi toimia. Iltaohjelma oli suurmenestys, supersuosikiksi nousi Jukan esittämä Deittailun ABC, jossa kerrottiin miten ei kuulu toimia seuralaisen kanssa.

Iltahartauden pitivät Johanna ja Salla ja sinä puhuttiin Jumalan rakkaudesta ja siitä, kuinka Hän on luonut meidät kaikki. Iltahartauden jälkeen menimme ansaitulle yöunille.
Terveisin Antonin ryhmä

Jeesus keskellämme

Tänään kuvaukset Jeesuksen elämästä ovat murtautuneet meidän leiriarkeemme. Kesken aamurukouksen ryntäsi paimen kertomaan Vapahtajan syntymästä, ulkoilun aluksi näimme Johannes Kastajan ja leirijumalanpalveluksessa Jeesus itse kertoi meille vertauksen viinitarhan työmiehistä. Innolla odotamme, mitä vielä on tulossa! Porukasta selvästi huomaa, että yöunet jäävät välillä hieman niukaksi - taitaa olla niin paljon ajatuksia päässä, ettei uni mahdu sinne sekaan. Onneksi olemme jo yli leirin puolenvälin, nopeasti laskettuna neljäs yö tästä laskettuna nukutaan jo omassa sängyssä! Jukka-pappi

Päivitys

On kiva nähdä, miten rippikoulun taika toimii jälleen. Lauma toisilleen enemmän tai vähemmän tuntemattomia nuoria alkaa pikku hiljaa löytää yhteisen sävelen ja toimia yhtenä,toisiaan kunnioittavana joukkona. Tänään olemme pohtineet paljon erilaisia asioita oppitunneilla. Siitä huolimatta (tai juuri siksi) nuoret ovat löytäneet oman äänensä ja halunneet jakaa meidän kanssamme mielipiteitään, oivalluksiaan ja ihmettelyjensä aiheita. Me - riparin aikuiset - olemme saaneet seurata tätä uutta intoa suuren tyytyväisyyden vallassa. On suuri kunnia saada olla näiden älykkäiden ja sanavalmiiden nuorten kanssa leirillä. Mahtava ryhmä! Jukka-pappi

rippikoulu vai urheilukoulu?

Tervehdys aurinkoisesta Valkealasta. Eilinne päivä huipentui leiriolympialaisiin, josta osa suoriutui nopeammin kuin toiset. Täällä ollaan urheilullisissa tunnelmissa. Omatoimiset leiriläiset ovat järjestäneet liikuntaa. Tänä aamuna osa heräsi kello 7 aikaan lenkille. Raskaan lenkin jälkeen sai pulahtaa raikkaaseen järveen. Leirillä on ollut kaunis sää, mutta hyttysiä on melko paljon.

aurinko paistaa ja vettä sataa

tämän leirin ensimmäiset vesipisarat on todistetusti saatu Valkealan kansanopiston pihalle. Sade oli lyhyt ja sitä tuskin huomattiin. Aurinko jatkoi paistamistaan.
Leiri on hyvin käynnissä. Illalla on ensimmäiset saunomiset tiedossa, uskaliaimmat ovat tosin kyllä jo käyneet hyisessä vedessä ilman saunaakin pulahtamassa. Säät kun ovat olleet niin suosiolliset.

Pian on päivällisen vuoro. Syöminen, jos mikä, yhdistää kaikkia ripareita. Niin täälläkin kaikista tuntuu, että koko ajan syödään. Hereilläoloaikana pisin ruokailujen väli on 4,5 tuntia. Siinä ehtiikin tulla jo nälkä, joten hyvä, että on karkkieväitä mukana;).

hyvin siis menee. Toivotaan, että sade ei innostu tästä pienestä esimausta. Tosin sateella ei olisi hyttysiä... Houkutteleva ajatus, sillä nyt niitä on. Tekisi melkein mieli lisätä kuva 1vuotiaasta Matildastamme, joka heräsi aamulla noin tusinan verran hyttysen merkkauksia päässään:(.

Eilisen tuotoksia

Eilen ryhmät pääsivät muotoilemaan muovailuvahasta omaa näkemystään kolmiyhteisestä Jumalasta. Tässä kuvia!

Torstai - eka päivä, yllätyksiä täynnä!

Valkealassa ollaan! Tämä paikka on yllättänyt monellakin tasolla. Jotenkin oltiin ajateltu nettikuvien perusteella, että tää olis joku ikivanha leirikeskus, mutta ei tää ihan niin vanha olekaan. Ihan kivan oloinen paikka, saadaan nukkua kahden hengen huoneissa. Suihkuista tuleva vesi on jääkylmää, järvestä ei vielä osaa sanoa, kun sinne ei oo vielä päästy. Toivottavasti tänään päästää uimaan, kaikki haluavat sinne kovasti! Eilen ehdittiin puuhailla jo aika paljon, tehtiin itsellemme rukoushelmet (ne ei olekaan vain ortodoksien juttu!), jakauduttiin ryhmiin (meillä on paras isonen!) ja havaittiin, että vapaa-aikaa on TODELLA vähän. Meitä on täällä siis 27 leiriläistä, 6 isosta, 1 leiriavustaja ja 4 opea (joista yhdellä on vielä mies ja lapsi mukanaan). Eli paljon porukkaa, joihin osaan on jo ehtinyt tutustua. Vielä ei kaikkia tunne, joten tunnelma on vähän jäinen - kyllä se tästä viikon mittaan lähtee, kun tutustuu paremmin ihmisiin. Säätilakin on yllättänyt, oltiin odotettu paljon huonompaa keliä, mutta täällähän aurinko paistaa koko ajan! Tällaisissa tunnelmissa kirjoitimme tän ekan blogin. Toivoo Saran ryhmä eli Sara Sofia Sanne Christina Nuutti Tony

Tule kanssani, Herra Jeesus...

Eka päivä takana. Bussi saapui muodikkaasti myöhässä, joten liikkeellä oltiin vasta varttia suunniteltua myöhemmin. Noh, onneksi matka taittui nopsasti iloisessa seurassa. Ensimmäinen päivä on ollut täynnä ihmettelyä ja kummallisuuksia - niihin palataan varmasti huomenna, kun ensimmäinen ryhmä pääsee bloggaamaan. Illan päätti tuttu iltavirsi 548: "Tule kanssani, Herra Jeesus, tule, siunaa päivän työ. Tule illoin ja aamuin varhain, tule vielä, kun joutuu yö, tule vielä, kun joutuu yö." Taas on yksi päivä painunut mailleen ja saamme jäädä rakastavan Jumalan syliin lepäämään. Kiitos, Isä. Jukka-pappi

Kohta mennään! Tänään olemme kokoontuneet opettajatiimillä pakkaamaan leirikamat ja hiomaan leirin huippuvireeseen oppituntien ja varustuksen osalta. Huomenna sitten pääsemme tositoimiin nuorten kanssa Valkealassa... Itseäni vähän jännittää, mitä tuleman pitää. Ei oo eka ripari, jolle lähden, mutta silti odotan innolla uusiin ihmisiin tutustumista ja sitä, minkälainen ryhmähenki leirillemme muodostuu. Kivaa! Onneksi voin aina luottaa siihen, että tällainen pieni ihminen voi luottaa rakastavaa taivaan Isään, joka pitää huolta - muuta ei tarvitakaan. Hänen suojaansa jääden toivotan teille kaikille siunattua yötä ja huomenna nähdään! Jukka-pappi